Spiritus Forte Web

Voit lähettää palautetta sivuista tai yhtyeestä ylläpidolle.

Iskujoukko à la Forte

Jari Kiiskinen, Tenori

Tämä ikuinen lapsi muutti etelän lämmöstä asti ilahduttamaan meitä laulullaan ja läsnäolollaana. Hän kunnioittaa luontoa ja pyrkii monin tavoin olemaan ekologinen. Niin hyvässä kuin pahassakin. Takista löytyvän panda-logon lisäksi hänet voi tunnistaa villistä tavasta tanssia, mikä houkuttelee puoleensa mitä omituisimpia otuksia.

Hurmaa nahkahousuilla ja Jussi-paidalla sekä jaksaa hymyillä, vaikka helvetti olisi irti.

Heikki Tenkku, Baritoni

Taiteellinen johtajamme, jonka erehtymätön ote saa ihmiset ympärillään pelkäämään. Lempinimi "Hermo-Hese" kuvaa miestä paremmin kuin seitsemän lehtiartikkelia tai yksi elämänkertakirja. Hese omaa kyvyn laulaa kaikkien stemmat ja soittaa vielä taustat päälle moniajolla.

Intiaanipäällikkö humiseva harju ottaa taajuudet vaikka kalpeanaamojen tuliliemipullosta, liikennevaloista, kazoosta puhumattakaan. Ja firman satunnaisten urheilusessioiden aikana taistelee kuin kourallinen paskahousuja. Seisoo kuin kotimainen honka, selkä suorana (juu, vatupassilla tarkistettu) ja jättää katteettomat korupuheet myyntimiehille. Teot puhukoot puolestaan.

Risto Vääräniemi, Basso

Roisto. Vahvojen jaksonaikojen ja viinien, jopa viskien ystävä. Nauttii sanaleikeistä, verbaliikasta sekä tiettävästi vannoo asiajohtamisen nimeen. Lämminsydäminen ja hersyvä numismaatikko; Siitäkin huolimatta että moni miettii voiko sama ihminen rakastaa elämää itsessään sekä tätä vaihdon välinettä jolla ei tiettävästi nykyjään ole merkittävää itseisarvoa. Kyllä Voi.

Korimalli on 124 ja lempiruoka kualipata.

Alla Forten edesmenneitä laulajia:

Hannu Kröger, II Basso

Poppoon kuopus, Mr. Firenze ja entinen Mr. Toppila, nuoresta iästään huolimatta paljon elämää nähnyt viuhahtaja. Muistetaan tietenkin hyväntekeväisyydestään oulun vähäpukeisille kerjäläisille ja salamannopeasta sopeutumiskyvystään. Koodaa Maxwellit ja Fibonaccit (ja Bachit) sulassa sosiaalisessa sovussa vaikka keskellä marttakerhon pettuleipä-korvikekahvi-diailtaa. Ajaa kuin mielipuoli ja suuressa kaksinaismoralismissaan säveltää (kyllä, samalla kuin ajaa) liikennevalistusta ilman käsien irrottamista kännykästä ja mikä pahempaa, nokkahuilusta.

Forten hulttiopoika. Laulaa rapulassa alle ihmisen kuuloalueen.

Jussi Koivumäki, I Tenori

Nyttemmin Fortesta eläkkeelle jäänyt, mutta Oulun musiikkiskenessä ahkerasti mukana. Ahkera vääntäjä, joka kantaa korsiansa kekoon väsymättä, jahka muut ovat lopettaneet meuhkaamisen. Tolerantti harmoniseeraaja, ken ei pienistä hötkyile vaan keskittyy remmin koossapitämiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. J.Birchill omaa myös varsin moniulotteisen huumorintajun, josta hän antaa otoksia, jos kuulija osoittaa olevansa niiden arvoinen.

Toimii myös salaisena kaksoisagenttina Vetelin suuntaan paljastaen kerettiläisille Poikakuorolaulun varjeltuja salaisuuksia ja tummia rituaaleja.

Jani Mäenpää, I Tenori

Äänenkorkeuksista päätellen maallikko luulisi hänen pallinsa olevan jo loppuun puristeltu, mutta kun näkee hänet pimeiden teekkarien mustanahkaisessa juhlapuvussa niin kuvitelmat kastroinnista häviävät kuin tuhkamunat tuuleen. Ehkä juuri hänen nahkaiset ja liian pienet alushousunsa saavat aikaan koirapillimäisen vihellyksen ruutulipun ja klaffin heilahdettua.

Toimii myös neliömme ruokaliinana, yrittäen estää ruokien reisille menemisen, sikäli kun Sydneyn oopperatalon oveen jyskyttämisiltään ehtii.

Stefan Bräutigam, Tenor I

Unser neuster Einkauf auf dem hart umkämpften Tenormarkt Mitteleuropas. Hat umfassende Chorerfahrung in der Rhein-Main-Region gesammelt und verbreitet nicht so ganz deutsch-leichtfertige Lebensart -und Einstellung.

Stefans Begeisterung für neue Ideen ist unvergleichbar wie auch seine Vorliebe nach politisch inkorrekten Witzen (haben wir das nicht alle?).